Meillä on erilaisia tapoja suojata mieltämme manipuloinnilta, hyväksikäytöltä ja väärältä tiedolta. Tähän liittyy mm. medialukutaito ja informaatiotulvan säätely. Tilannekuva vahvistaa mielen turvaa
Kehon tasolla psykologinen turvallisuus näkyy siinä, ettei ihminen ole jatkuvasti joko yli- tai alivireystilassa. Kehotasolla psykologinen turvallisuus palaa arkisten perustarpeiden riittävyyteen – ruokaan, lämpöön, uneen, suojaan. Kehon psykologinen turvallisuus näkyy toimintakykynä. Ylivireystilassa ihminen sählää ja alivireystilassa ihminen lamaantuu.
Kriisiaikoina vaaratutka on joka tapauksessa aktivoitunut. Se on normaalia. Tunteiden suojaamisessa on tärkeää, ettei pelko jää päällä ja häiritse toimintakykyä. Pelottaminen tunteiden kohtaaminen ja sanoittaminen ääneen on osa psykologisen turvallisuuden syntymistä. Kun pelon sanoittaa, sen voima lievenee. Huolestumispuhe lisää pelkoa, ei pura.
Yhteisöllinen psykologinen turvallisuus on maanpuolustuksen ydintä. Yhteisöllisyyden kokemuksen ja oikeanlaisen viestinnän kautta meissä aktivoituu kollektiivinen kokemus turvasta ja turvan puolustamisesta. Yhteisöllisyys voidaan kokea sekä medioidusti että fyysisesti. Psykologista turvallisuutta vahvistaa, että löydämme oman ja sopivan kokoisen paikkamme kokonaisuudessa. Psykologista turvallisuutta vahvistaa, että löydämme oman ja sopivan kokoisen paikkamme kokonaisuudessa.
Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa kriisiaikana
Kriisiaikoina psykologinen turvallisuus syntyy vakaudesta sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Organisaatioiden avainhenkilöillä on keskeinen rooli psykologisen turvallisuuden tunteen vahvistamisessa.
Psykologinen turvallisuus pitää sisällään kyvyn suojella sekä mieltä, tunteita että kehoa ylikuormittumiselta. Oikeanlaisen viestinnän kautta meissä aktivoituu kollektiivinen kokemus turvasta.
Käymme webinaarissa läpi tärkeimmät konkreettiset keinot, joilla voit vahvistaa omaa resilienssiäsi sekä tukea oman yhteisösi psykologista turvallisuutta.
Kriisiviestinnän ja poikkeustilaviestinnän nopea sparraus. Tämä tehdään yhden tai kahden tunnin etäpalavereina. Sparraus sopii erityisesti akuutin kriisitilanteen jäsentämiseen ja purkamiseen, tilannekuvan muodostamiseen sekä kehittämistoimenpiteiden tunnistamiseen.
Kriisiviestinnän tai psykologisen turvallisuuden johtamisen laajempi konsultointi asiakkaan tarpeen mukaan määriteltynä.
“Kriisiviestintä ja psykologisen turvallisuuden johtaminen” kattaa kokonaisvaltaisen kuvan esimiestyöstä ja johtamisesta kriisitilanteessa. Verkkokurssi antaa konkreettisia työkaluja tunteiden, epävarmuuden ja kuormittavuuden hallitsemiseksi. Kokonaisuus räätälöidään kunkin organisaatioon tilanteeseen ja tarpeisiin, ja siihen voidaan liittää organisaatiokohtainen osio, kuten asiakkaan johdon oma puheosuus.
Voimme täydentää ja syventää oppimisvaikutusta suoralla verkkovalmennuksella, ennakkovideoilla ja ennakkotehtävillä, vuorovaikutteisilla osioilla, tiimikohtaisilla reflektioilla sekä vaikuttavuusanalyyseillä. Nämä suunnitellaan organisaatiokohtaisesti erikseen.
Tilaa valmennus, workshop tai verkkoluento!
Meiltä saat tutkittuun tietoon perustuvia tehokkaita, arjessa toimivia työkaluja.
Viestintä ei ole vain vaikuttamista ja tiedottamista. Se on myös toisten tarpeisiin vastaamista ja yhteyden luomista.
Olemme joustavia. Tarjoamme työpajan teille parhaiten sopivassa muodossa.
Lilly Korpiola on Suomen johtavia kriisiviestinnän asiantuntijoita ja valmentajia. Lilly on myös tutkinut viestintää ja ihmisten välistä vuorovaikutusta poikkeusoloissa. Hänen sparrattaviaan on mm. monet merkittävät viranomaiset ja organisaatiot. Lilly on kirjoittanut useita tietokirjoja, joista Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa (2011 Infor) on alan oppikirja. Tällä hetkellä Lilly kirjoittaa kirjaa KORONA-riskiyhteiskunnan musta joutsen (Tammi 2021) Petro Poutasen kanssa. Kirja käsittelee pandemian yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Henriika Maikku on kokenut psykoterapeutti (Kela ja Valvira pätevyys), valmentaja ja kouluttaja. Hänellä vahva organisaatio-osaaminen työyhteisöjen valmentajana. Hänen erityisosaamistaan on työ- ja yksilöpsykologia, muutosvalmentaminen, vuorovaikutuksen kehittäminen sekä vaativien vuorovaikutustilanteiden systeeminen ymmärtäminen.
lilly@iki.fi
040 7185757
henriika@soulteam.fi
040 4168409